Pastori Timon saarna,
Joulukuun
14,
2008
Third Sunday of Advent John 1:6-8,19-28
Pyhän
Lucian päivää vietetään keskellä talvea. Ajatuksena on, että
nimensä mukaisesti Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucian
päivällä on pitkä perinne ruotsinkielisessä kulttuurissa, vaikka
Lucia kertomuksen tausta on niinkin kaukana kuin Sisiliassa.
Lucia on myös ainoa pyhimys, jonka päivää virallisesti
juhlistetaan niin Ruotsin kuin Norjan luterilaisessa kirkossa.
Päivän evankeliumin hahmoa Johannes Kastajaa ja Pyhää Luciaa ei
ulkonaisesti näytä yhdistävän mikään. Johannes Kastaja on karu
ja askeettinen profeetta, joka on pukeutunut
kamelinkarvavaatteisiin ja joka syö ravinnokseen hunajaa ja
heinäsirkkoja.
Kaikkea muuta kuin siis Lucian päivään liitettävä kauneus ja
juhlavuus.
Yhteistä Lucian päivälle ja toisen adventtipäivän Johannes
Kastajalle on kuitenkin asia mistä he molemmat todistavat -
valosta.
Eikä mistä tahansa valosta, vaan Kristuksen valosta.
Johannes Kastajan toiminnasta ja sanomasta kerrotaan kaikissa
evankeliumeissa, mutta Luukas kertoo myös Johanneksen taustasta.
Jo ennen Kastajan syntymää hänen isälleen pappi Sakariaalle
enkeli ilmoitti Johanneksen olevan: ”…suuri Jumalan mies. Viiniä
ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä
Pyhää Henkeä. Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen
Herran, heidän Jumalansa, puoleen. Hän kulkee Herran
edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien
sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan
hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa
varten.”
(Luuk 1:15-17)
Johanneksen äiti Elisabet ja Jeesuksen äiti neitsyt-Maria olivat
sukulaisia. Molemmat äidit saivat etukäteen tietaa enkeliltä,
että heidän kasvattamilla lapsillaan tulisi olemaan erityisen
suuri Jumalan antama tehtävä.
Paitsi, että Johannes Kastajaa yhdisti Jeesukseen
sukulaisuussuhde, heidän julistuksessaan oli yksi yhteinen
piirre. Molemmat julistivat parannusta ja syntien
anteeksiantamista.
Johannes kehotti ihmisiä tekemään parannusta. Hänen
julistuksensa oli hyvin käytännöllistä: kuinka ihminen voi
toteuttaa Jumalan tahtoa arkipäivän elamassa ja valinnoissa. Han
ei puhunut kuinka kirkossa ollaan, vaan kuinka ollaan myos
kirkon jalkeen. Han ei puhunut siita, mita sanotaan julkisesti,
vaan mita sanotaan myos selan takana. Johannes kehotti tekemaan
siis parannusta juuri niilla elamanalueilla, joissa usein, itse
kukin joudumme aika ajoin kilvoittelemaan.
Johanneksella oli myos tarkea viesti antamisesta: ”Jolla on
kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään.
Jolla on ruokaa, tehkää samoin” (Luuk 3:11)
The man with two tunics should share
with him who has none, and the one who has food should do the
same."
Hyvin ajankohtainen aihe edelleen, eiko totta?
Johannes
Kastaja antoi ohjeita erilaisille ammattiryhmille: sotilaille ja
veronkantajille, ja miten heidän tulisi pyrkiä
oikeudenmukaisuuteen työssään.
Johannes Kastaja oli aikansa suuri julkkis, hyvin omaperäinen
askeetti, jota haluttiin kuitenkin kuunnella. Osa ihmisistä
odottikin hänen olevan Messias. Johannes oli kuitenkin hyvin
tietoinen Jumalan hänelle antamasta tehtävästä.
”En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen
edellään.
Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.”
(Joh 3:28, 30) 28'I
am not the Christ[a]
but am sent ahead of him.' 30He must
become greater; I must become less.
”Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi.
Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa
teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” (Luuk 3:16)
Johannes
kastaja ja Jeesus olivat myos elämäntavoiltaan hyvin erilaisia.
Johannes Kastaja tunnettiin kamelinkarvaan pukeutuneena
heinäsirkkoja ja hunajaa syövänä erämaan profeettana, joka
paastosi opetuslastensa kanssa.
Seka Johanneksen etta Jeesuksen julistus omalle sukupolvelleen
jakoivat kansaa niihin, jotka uskoivat ja niihin jotka eivat.
Jeesus osoitti omalla julistuksellaan ihmisille, että tekosyiden
aika oli ohi. Jumalan valtakunta oli murtautunut Jeesuksen
kautta ihmisten keskelle. Jumala puhui ja puhuu Sanansa kautta
ihmisille monin eri tavoin: oli heidän - on meidan ratkaisu –
haluammeko kuunnella.
Jeesus sanoi myos kuulijoille: ”Mihin siis vertaisin tämän
sukupolven ihmisiä? Millaisia he ovat? He ovat kuin torilla
istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille
huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme teille
valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana’. Johannes Kastaja
on tullut, hän ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte:
’Hänessä on paha henki’. Ihmisen Poika on tullut, hän syö ja
juo, ja te sanotte: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja
syntisten ystävä!”
Mutta Viisauden tunnustavat oikeaksi kaikki Viisauden lapset.” (Luuk
7:31-35)
Adventin aikana valmistaudumme joulun suureen juhlaan,
vastaanottamaan Jeesuksen, maailman Vapahtajan. Kun Jumala
toimii tässä maailmassa, hän usein valmistaa meitä ja antaa
meille myos mahdollisuuden valmistautua siihen, mitä hän tahtoo
tehda. Koko elama on oikeastaan mahdollisuutta kasvaa ja
valmistautua kaikkeen siihen mita Jumala voi tehda elamassamme.
Koko elama on siis suuri mahdollisuus tehda tilaa Jumalalle.
Jos Jumala lahetti Johanneksen valmistamaan tieta Jeesukselle,
samoin han oli valmistanut omaa kansaansa vastaanottamaan
Johanneksen. Kun Johannes Kastaja aloitti oman toimintansa,
Raamatun vanhat profetiat tulivat samalla toteen. Jumala oli jo
600 vuotta ennen Johanneksen syntymaa valmistanut kansaansa mm.
profeetta Jesajan ilmoituksella ”huutavan äänestä erämaassa”
(Isaiah 40:3), joka tulisi valmistamaan Herralle tietä.
Puhumattakaan siita, etta Vanhassa Testamentissa on useampia
profetioita tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta.
Myos Johannes Kastaja ja Jeesus itse valmistautuivat omiin
tehtaviinsa. Johannes Kastajalla oli
suuri tehtävä, jonka hänen isänsä ja äitinsä saivat tietää jo
ennen hänen syntymäänsä. Kuitenkin kesti vuosia ennen kuin
Jumala lähetti Johanneksen julistamaan sanaansa. Ennen tätä
Johannes Kastajaa itseään valmistettiin tähän tyohon.
Samoin Jeesus itse aloitti julkisen toimintansa vasta noin
30-vuotiaana, ilmoittamalla: ”Aika on täyttynyt, Jumalan
valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!”
(Mark 1:15)
Kun Jumala siis toimii, hän ei äkkipikaisesti vain ilmesty
kansansa keskelle, vaan hän tahtoo valmistaa ihmisiä
pelastusteoilleen. Hän johdattaa asioita, tapahtumia ja ihmisiä,
yli meidän ymmärryksen käyvän viisautensa mukaan. Meidan
tehtavana on valmistautua ja kuunnella Jumalan aanta. Raamattu
sanoo: ”Ei Herra Jumala tee mitaan ilmoittamatta suunnitelmiaan
palvelijoilleen, profeetoille.”
Jos Jumalalla on suuri suunnitelma koko maailmankaikkeudelle,
hänellä on samoin suunnitelma varattuna sinun elämääsi, lastesi
elämään ja hanen seurakuntaansa varten. Sinulta ja minulta
kysytään valmiutta etsiä ja kuunnella hänen tahtoaan. Valmiutta
valmistautua siihen, mitä Jumala tahtoo tehdä.
Tämä olkoon rohkaisuna siksikin, että monesti elämme kiireen ja
omien pikaisten odotustemme kanssa. Jumala antaa meille
kaikkinaista hyvää, mutta usein hän tahtoo ensin valmistaa meitä
sita varten. Ja joskus siksi meidan täytyy luopua jostain, jotta
voimme saada tilalle sita mita Jumala tahtoo antaa.
Tämä onkin usein se vaikea vaihe, koska haluamme asioiden
tapahtuvan pian ja niin kuin itse ajattelemme sen olevan
parasta. Olemme usein valmiita kylla vastaanottamaan, mutta emme
valmistautumaan siihen mita Jumala tahtoo meille antaa.
Jumala kylla antaa ja vastaa rukouksiin, silloin kun hän näkee
parhaaksi. Ja kun han vastaa, hanen antinsa ei ole silloin
pelkastaan minua varten vaan hänen suunnitelmiaan ja toisia
ihmisia varten. Niin kuin Raamattu sanoo: ”Me tiedamme, etta
kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja
jotka han on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
Adventin sanoma kehottaa siis parannukseen, valmistautumaan ja
kääntymään Jumalan puoleen Johannes Kastajan hengessa. Etsimään
ja tekemaan arjessa niitä asioita, jotka ovat Jumalan tahdon
mukaisia ja hyvaksi myös kanssaihmisille. Olemaan valmiita.
Johannes Kastaja pyytää meitä raivaamaan omasta elämästämme
sivuun ne asiat ja asenteet, jotka voivat olla Jeesuksen
seuraamisen esteenä. Han kehottaa raivaamaan pois, jotta
saisimme jotain paljon parempaa tilalle itse Jumalalta.
”Huutavan ääni erämaassa” muistuttaa siitä yhdestä äänestä, joka
kutsuu meitä hänen Poikansa yhteyteen, vastaanottamaan joulun
lapsi ja Herra. Jeesuksen valmistama sovitus, pelastus ja
iankaikkinen elämä.
|
Saarnat Suomeksi |
Previous Sermons in English |
|
|
|
|
Marrask. 23, 2008 |
Nov. 23, 2008 |
|
Marrask. 9, 2008 |
Nov. 9, 2008 |
|
Lokak.12, 2008 |
Oct. 12, 2008 |
|
Syysk.28, 2008 |
Sep. 28, 2008 |
|
Syysk. 14, 2008 |
Sep. 14, 2008 |
|
Elok. 31, 2008 |
Aug. 31, 2008 |
|
Elok. 24, 2008 |
Aug. 24, 2008 |
|
Toukok. 25, 2008 |
May 25, 2008 |
|
Toukok. 11, 2008 |
May 11, 2008 |
|
Huhtik.27, 2008 |
April 27, 2008 |
|
Maalisk. 30, 2008 |
Mar. 30, 2008 |
|
Maalisk. 23, 2008 |
Mar. 23, 2008 |
|
Mar. 09, 2008 |
Mar. 09, 2008 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Home |
Bulletin
| Calendar | Sermons |FLC History | Church Council
| How to Support FLC