Pastori Timon saarna,
Toukok. 25, 2008
2nd Day of
Pentecost, Äitienpäivä
Matteus
6:24-34
On
kolmenlaista murhetta: eilisen, tämän päivän ja huomisen.
Menneisyydestä voi tulla painolasti kahdellakin tavalla: on
syyllisyyttä asioista, jotka ovat aiemmin tapahtuneet, tai on
haikailua menneeseen maailmaan - kyllä ennen kaikki oli paljon
paremmin.
Tulevaisuudesta on etukäteen vaikea ottaa syyllisyyttä, mutta
stressiä sitäkin enemmän. Riippuen elämänvaiheesta, huomispäivän
polttava kysymys voi olla: miten lapseni selviää koulussa?,
mistä saan työtä?, mistä löydän puolison?, pysynkö terveenä?,
kuka maksaa eläkkeeni?, miten läheisilleni käy? Tulevaisuuden
murehtimisen luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.
On väitetty,
että murheiden määrä on vakio. Suhteellisesti ajateltuna usein
näin onkin. Kun isoista pulmista on selvitty: saatu lääkäriltä
terveen paperit, hankittu opiskelupaikka lapsille ja maksettu jo
rakkaaksi ystäväksi käynyt asuntolaina, jää aikaa murehtia
muitakin asioita, niitä joita ei ehtinyt isommilta huoliltaan
ajatella. Pieniä huolenaiheita onkin helpompi keksiä. Aiheeksi
kelpaa tulevan säätilan, tekemättömien pihatöiden, itsensä
ehostamisen tai autonhuollon murehtiminen.
Joku voi olla
myös huolissaan, kun ei löydä mitään erityistä syytä
murehtimiseen ja ajattelee, että sen täytyy olla vain ”tyyntä
myrskyn edellä.”
Vähättelemättä kenenkään kokemuksia siitä, mitä itse kukin
välillä murehdimme, luulen että aika moni meistä on huomannut
tehneensä ”tikusta asiaa”, ”kärpäsestä härkäsen” - murehtimalla
asioita, jotka eivät loppujen lopuksi toteutuneet tai
toteutuessaankaan olleet lopulta erityisen merkittäviä.
Toisaalta voi
myös ajatella, että huolehtiminen on hyvä asia. Jos kukaan ei
huolehtisi mistään, asiat voisivat olla täysin retuperällä
(hunningolla). Jos ei osata pelätä pahinta, ei ehkä
tositilanteessa toimitakaan viisaasti. Suomalaisia on sanottu
huolehtivaksi kansaksi. Siihen on varmaan syynä niin
maantieteelliset, historialliset kuin ilmastolliset tosiasiat.
Kylmät, pimeät talvet ja isommat naapurit saavat kumma kyllä
varautumaan aina pahimpaan. Menestystä voi toki tulla tätä
kautta niin muillakin elämänalueilla. Jos on komentava pomo,
hankala anoppi ja vaikeat työkaverit, saattaa kovan paineen
seurauksena syntyä hyvääkin jälkeä ja luonne karaistua kestämään
isompiakin elämän tornadoja ja myrskyjä. Tosin kerrotaan luovien
ihmisten saavan sittenkin parasta tulosta aikaan ympäristössä,
joka on kannustava eikä latistava.
Mutta
huolehtimisesta puheen ollen tuskin muistaisimme edes tehdä
kaikkia asioita, jos emme niitä yhtään etukäteen huolehtisi.
Niinpä niin, kuten hyvin tiedetään, kohtuus kaikessa.
Eikä
Jeesuskaan kiistä ja vähättele ihmisen murheita. Itse asiassa
hän sanoo sen minkä jokainen kokemuksesta tiedämme: ”Kullekin
päivälle riittävät sen omat murheet” (Matthew 6:34).
Sen
sijaan Jeesus opettaa, että huolien aiheet voisi
yksinkertaisella matematiikalla vähentää kolmasosaan. Jeesuksen
mukaan nimittäin niin menneiden murehtiminen kuin tulevien
asioiden etukäteen huolehtiminen on turhaa ajankäyttöä. Jos
Jumala kerran on valmis antamaan anteeksi menneet rikkeemme ja
unohtamaan ne, niin miksi tulisi jäädä miettimään niitä tai
vaipua itsesäälin virtaan. Yksinkertaiseksi lääkkeeksi
huolehtijalle Jumalan sana tarjoaa uskoa. Jos mennyt painaa,
usko anteeksiantamukseen. Jos taas tulevaisuus ahdistaa, luota
että Jumala johdattaa myös tulevaisuutesi. Kuten Raamattu sanoo:
” Heittäkää kaikki murheenne hänen
kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1 Piet 5:7)
Päivän
evankeliumin esimerkit huolettomasta elämäntavasta tulevat
luomakunnasta. Taivaan linnut elävät päivä kerrallaan, eivätkä
mieti päätään puhki mikä pankki saisi heidän ruokavarastonsa
kasvamaan parasta korkoa. Kedon kukat kasvavat täyteen
väriloistoonsa ilman että niiden on täytynyt käydä uusimmassa
kauneussalongissa tai juosta kilvan alennusmyynnissä. Viesti on
selvä. Jumala katsoo alas taivaastaan ja huolehtii omista
lapsistaan.
Joku on
sanonut Jeesuksen lanseeraamaa elämäntapaa ”pyhäksi
huolettomuudeksi”. Sen mukaan
ihmisen tulee
kyllä huolehtia tämän päivän asioista, mutta Jumala on kuitenkin
luvannut huolehtia ihmisen tarpeista ja tulevaisuudesta. Se,
mistä ihmisen ”pyhässä huolettomuudessa” tulisi erityisesti
huolehtia, on se mitä hänellä on sydämessään.
Kyse on siis
prioriteeteista, mikä tai kuka on oman elämäni keskuksessa? Jos
ydin on kunnossa, niin ytimen reunat tulevat myös kuntoon. Jos
joen pääuoma virtaa, niin sivuhaaroillekin riittää vettä.
Tämän päivän
evankeliumi lähtee liikkeelle keskuksesta: ”Kukaan ei voi
palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa
toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te
ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.”
24"No
one can serve two masters.
Either he will hate the one and love the other, or he will be
devoted to the one and despise the other.
You
cannot serve both God and Money.” (Matthew 6:24).
Jeesuksen
sanat elämän keskipisteestä, herruudesta, johtavat valinnan
paikalle. Jumalan valtakunnassa on toisenlaiset periaatteet kuin
maailmassa, joka ei halua kuulla Jumalan ääntä.
Ja kun luemme tarkkaan evankeliumia, se vie meidät ahtaalle.
Varmasti aika moni meistä joutuu
istumaan samaan veneeseen tässä. Mammona, maallinen valta ja
raha murehduttavat mieltämme.
Raha voi olla parhaimmillaan hyvä renki, mutta herrana se on
kohtuuton ja kyltymätön. Se on tehnyt monta ihmistä
lohduttomaksi ja saanut perheenjäsenet riitaantumaan keskenään.
On surullista nähdä köyhä ihminen kerjäämässä, mutta kenties
vielä surullisempaa on nähdä rikkaan ihmisen tyytymättömyys, kun
koskaan ei ole kyllin, ja tarpeeksi ei ole sittenkään tarpeeksi.
Tästä kaikesta Jeesus halusi vapauttaa niin oman aikansa kuin
meidänkin ajan ihmisiä. Kuulit oikein:
vapauttaa. Jeesus ei nimittäin tee tyhjäksi jokapäiväisiä
aineellisia tarpeitamme, vaan hän sanoo: ”Teidän taivaallinen
Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä.” Mutta
Jeesus jatkaa: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja
hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki
tämäkin.”
“But
seek first his kingdom and his righteousness, and all these
things will be given to you as well.” (Mt 6:33)
Tavataan sanoa, että “asioilla on tapana järjestyä”. Jumala joka
on kaiken hyvän luoja ja antaja haluaa pitää omiensa tarpeista
huolen. Hän on luvannut antaa kaiken sen mitä tarvitsemme ja
enemmänkin: ”taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä
häneltä pyytävät”. ”how much more will your Father in heaven
give good gifts to those who ask him!” (Mt 7:11)
Jumala haluaa antaa kuitenkin enemmän kuin mammonan perässä
juokseminen antaa. Hän haluaa antaa rauhan ja ilon, joka kestää.
Hän on jo antanut oman Poikansa, jotta meillä olisi iankaikkinen
yhteys taivaalliseen Isäämme, kaiken hyvän antajaan.
Voisimmekohan mekin katsoa asiaa enemmän tästä näkökulmasta.
Luottaa, että huomispäivällekin on varattuna itse Jumalalta
kaikki se mitä tarvitsemme, apu huoliimme, siivet unelmillemme -
kunhan elämämme keskipiste on kunnossa.
|
Saarnat Suomeksi |
Previous Sermons in English |
|
|
|
|
Toukok. 11, 2008 |
May 11, 2008 |
|
Huhtik.27, 2008 |
April 27, 2008 |
|
Maalisk. 30, 2008 |
Mar. 30, 2008 |
|
Maalisk. 23, 2008 |
Mar. 23, 2008 |
|
Mar. 09, 2008 |
Mar. 09, 2008 |
|
|
Feb.10, 2008 |
|
|
Jan.27.2008 |
|
|
Jan 13,2008
Baptism of Our Lord |
Home |
Bulletin
| Calendar | Sermons |FLC History | Church Council
| How to Support FLC