Kuukauden pelimanni Gay Nixon

  


Amerikansuomalaisten keskuudessa suomalainen kansanmusiikki jatanssi on suosittu harrastus. Oriveden Kursilla on jo Neljä kertaa ollut kurssilainen Amerikasta. Gay L. Nixon on harmonikan soittaja, jolle suomalainen kansanmusiiki on erittäin lähellä sydäntä, vaikka hänellä ei verisiteitä Suomeen olekaan. Monen vuoden rakas harrastus alkoi sattumasta. Viime kerralla toteutimme gayn monen vuoden haaveen ja järjestimme Orivedelle 2-rivisen hanurin alkeiskurssin.


P: How an earth did you get interested in Finnish folk music and Finnish lanquage, you have no roots here? I remenber that it is quite a nice and long story.

P: Kuinka ihmeessä kiinnostuit suomalaisesta kansanmusiikista ja suomen kielestä, sinullahan ei ole juuria tänne? Muistaakseni se on pitkä ja hauska tarina.

G: I had a Finnish exchange student in my math class in 1984-85. At the end of the year we went to the beach near the school 3 or 4 times and had lessons in Finnish. He brought me a little dictionary and book and taught me the alphabet, pronunciation and 2 or 3 verbs. It was a challenge. At our last lesson he said, "You must know some Finnish because you are coming to Finland to visit me next summer!" He was serious so I started looking for Finnish classes. There was one at the University of Washington so I called the teacher to ask about it. She referred me to a class at a local Lutheran Church which she felt would be much better and easier for me.

I went to that class and the second night I was approached by a man who asked me to house two Finnish folkdancers from Turku. I had never heard of Turku. At first I asked for 2 musicians, but changed my mind figuring that they would be men and need more help and care than 2 women. I asked for 2 women knowing I'd be at work all day long and returning tired and having lots more to do when I got home. Those 2 women and I are still friends. I saw their costumes, watched their performances and heard the beautiful music. I couldn't get that music out of my head. Timo Hukkanen sent me my first waltz: Juhlavalssi. I still love that waltz. It caused me to go out and rent an old accordion because I didn't like the way it sounded on my piano or my guitar.

G: Minun matematiikan kurssillani oli yksi vaihto-oppilas Suomesta vuosina 1984-85. Vuoden lopulla menimme kuolun lähellä olevalle rannalle kolme tai neljä kertaa ja hän halusi pitää minulle suomen kielen oppituntia. Hän toi minulle pienen sanakirjan ja suomenkielisen kirjan, sekä opetti aakkoset, ääntämistä ja kaksi tai kolme verbiä. Se oli aikamoinen haaste. Viimeisellä tunnillamme hän sanoi, "Sinun täytyy oppia vähän suomen kieltä, koska sinä olet tulossa Suomeen minun vieraakseni ensi kesänä!" Hän oli tosissaan, joten aloin etsiä paikkaa jossa olisi suomen kielen kursseja. Yksi sellainen löytyi Washington yliopistosta, joten soitin kyseiselle opettajalle. Hän suositteli minulle paikallisen luterilaisen kirkon kurssia, jota hän piti minulle sopivampana ja helpompana.

Aloitin sen kurssin, ja toisena iltana minua lähestyi mies, joka pyysi minua majoittamaan kaksi suomalaista kansantanssijaa Turusta. En ollut koskaan aiemmin kuullutkaan Turusta. Ensin pyysin kahta soitajaa, mutta sitten muutin mieleni koska ajattelin heidän olevan miehiä, jotka tarvitsisivat enemmän huolenpioa ja apua kuin kaksi naista. Pyysin siis kahta naista tietäen viettäväni koko päivän töissä, ja tekeväni lisää töitä kotona palatessani väsyneenä sinne. Nämä kaksi naista ja minä olemme edelleen ystäviä. Näin heidän kansallispukunsa, seurasin heidän esityksiään ja kuulin heidän kaunista musiikkiaan. En saanut sitä musiikkia pois mielestäni. Timo Hukkanen lähetti minulle kotiin palattuaan ensin nuotin Juhlavassista. Rakastan sitä valssia yhä! Sen kappaleen vuoksi lainasin vanhan harmonikan, koska en pitänyt siitä tavasta, miltä se valssi kuulosti pianolla tai kitaralla soitettuna.

P: In what ocasions you perform Finnish folk music back home?

P: Missä yhteyksissä soitat suomalaista kansanmusiikkia kotiseudullasi?

G: At first I just played the music because I loved it. Then I began playing it for the dance groups. Shirley Makela and I eventually formed a band and called it Northwest Pelimannit. We how have 5 members: Shirley Makela on violin; myself, Gay Nixon, on accordion; my daughter, Beth Matheny, on violin; her husband, Mike Matheny, on bass; and Kim Whittle on flute. We play for Finnish Folkdance groups and cultural events in our area. And we play just for our own pleasure.

G: Ensin soitin vain koska rakastin sitä musiikkia. Sitten ryhdyin soittamaan sitä tanssiryhmille. Shirley Makela ja minä perustimme lopulta yhtyeen, jonka nimesimme Northwest Pelimannit. Yhtyeesä on viisi soittajaa: Shirley Makela, viulu, minä, Gay Nixon harmonikka, tyttäreni Beth Matheny, viulu, hänen miehensä Mike Matheny, basso sekä Kim Whittle, huilu.

P: How would you decribe Finnsh folk music? Is there some musicians/bands that you like best?

P: Kuinka kuvailisit suomalaista kansanmusiikkia? Onko joitain muusikkoja tai yhtyeitä joista erityisesti pidät?

G: When I heard it I knew it was the kind of music I had been looking for! I love to play it, listen to it and dance to it. It's rhythmic, melodic, playable, listenable and danceable.

I have been very fortunate to have met and studied with many wonderful Finnish accordion players: Petri Ikkelä, Pekka Pentikäinen, Kimmo Pohjohnen, Markku Leipistö, and Jari Komulainen.

G: Kun kuulin sitä, tiesin minkälaista musiikkia olin etsinyt! Minä soitan sitä erittäin mielelläni, kuuntelen sitä ja tanssin sen tahdissa. Se on rytmikästä, melodista, soitettavaa, kuunneltavaa ja tanssittavaa.

Olen onnekseni saanut tavata ja opiskella monien upeiden suomalaisten harmonikan soittajien kanssa: Petri Ikkelä, Pekka Pentikäinen, Kimmo Pohjohnen, Markku Leipistö ja Jari Komulainen.

P: You have visited Finland many times, been in many festivals and attended Orivesi course four times. What is the reason you keep coming?

P: Olet vieraillut Suomessa monta kertaa, käynyt monella kansanmusiikkifestivaalilla sekä osallistunut neljä kertaa Oriveden kursseille. Mikä on syy, mikä saa sinut aina palaamaan?

G: One reason I keep coming is the fun atmosphere at Orivesi. People are so nice. I learn so much. I always look forward to returning to learn more and see old friends and meet new ones. There were 2 years with the young folks, Jan, Elina and Eerika from nearby. They were with me in the class with Lars Fredrickson and again with Erkki Friman. They were so much fun. I missed them this year.

G: Yksi syy on Oriveden kurssien tunnelma. Ne ihmiset ovat niin mukavia ja sielä oppii niin paljon. Odotan joka kerta pääseväni sinne uudestaan oppimaan lisää, tapaamaan vanhoja ystäviä ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kahtena vuotena olin samalla kurssilla kolmen parkanolaisten nuoren Janin, Elinan ja Eerikan kanssa. Ensin olimme Lars Fredrikssonin polskakurssilla ja sitten Erkki Frimanin tanssimusiikkikurssilla. He olivat erittäin mukavia, joten viime vuonna heitä oli ikävä kun he olivat poissa.


P: Is there anything else you would like to add?

G: I Can't think of anything at this time. Just keep doing the wonderful job you've been doing and keep hiring those good people to teach. It was a smaller group this time, but it still was a good group. Just wish my legs had felt better so I could have danced a lot more.

P: Best regards to you and Edward!

G: Thanks very much and the same to you.

G:  =  Gay L. Nixon          P:  =  Päivi Utriainen



Photos and materials appearing in print in the 1/2004 issue of Pelimanni magazine are
Copyright © 2004 Päivi Utriainen and Suomen Kansanmusiikkiliitto (Finnish Folk Music Assoc.), all rights reserved.

All other materials are Copyright © 2004 Gay L. Nixon and Northwest Pelimannit, all rights reserved.

This interview occured on Friday, 30 January 2004, with Päivi Utriainen.

This page was designed and edited by Matti Wirkkala for Northwest Pelimannit and Finns Northwest.
Any mistakes or missions in transcript or citations are my own. Please contact me for content corrections. Kiitos!


Click here to see a scanned version of the original article from kuukauden pelimanni - 1/2004.


  Return to the Northwest Pelimannit homepage . . .